keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Matka Santiago de Compostelaan: Päivä 7 Los Arcos - Logrono

 Aamu pimeässä lähdin taas liikkeelle ennen seitsemää. Yö oli levoton. Alapetin nukkuja pyöri ja paukutteli niin, että nukuin itsekin levottomasti. Alkumatka oli mukavan joutuisaa maastoa. Heti kaupungin valot jätettyäni meinasin tosin saada sydänkohtauksen, kun pimeydestä kuului outo ääni. No ystävällinen aasi se sieltä minulle vain huuteli.
Aamu oli ensimmäinen ja oikeastaan ainoa, jolloin hyttyset häiritsivät. Torres del Rion saavutin kahdessa tunnissa. Join siellä kahvit ja matkalla napostelin loistavaa täytettyä leipää, jonka ostin Los Arcosin ihanasta pienestä ruokakaupasta.

 Viana näkyi jo pitkän matkan päästä, mutta tuntui ettei se lähene yhtään. Olin siellä puolen päivän aikaan.
 Vianassa istuskelin hetken katedraalin aukiolla. Todella kivan oloinen kaupunki. Päätin kuitenkin jatkaa matkaa. Taukokin jäi aika lyhyeksi, kun oli aika kylmä ja sateli hiukan.
 Pidin myös pienen tauon vielä Capilla N.S. de Las Nuevan levähdyspaikalla. Kaunis paikka muuten, mutta lähtiessäni huomasin, että puu oli kylvänyt pieniä vihreitä matoja repulleni ja päälleni. Paikalla pyöri myös pikkupoikia, jotka olivat hiukan epäilyttäviä. Tosi pian siihen ilmestyi paikallisia aikuisia, jotka varoittivat minua pitämään tavaroitani tarkasti silmällä. Paikalliset ovat tosi ystävällisiä ja avuliaita. Edellisenä päivänä ehdin kulkea kymmenen metriä väärää tietä, kun minut jo pikaisesti käännytettiin oikealle tielle.
 Logronoa lähestyttäessä tie muuttui asfaltiksi ja minä vaihdoin lenkkarit jalkaani. Hetken kuluttua seuraani lyöttäytyi myös saksalainen nainen. Hänen kanssaan olikin sitten mukava kulkea ja jutustella loppumatka. Logronossa majottauduin keskustan Municipal albergueen. Paikka oli ihan kiva ja toimiva. Matkaa päivälle kertyi n. 28,6 kilometriä.
Nyt jo huomasin ettei saapuminen näihin isompiin kaupunkeihin ollut aina niin mukava. Logronon vanha kaupunki tosin oli kaunis niin kuin vanhat kaupungit yleensä. Päivälliselle iskeydyin kanadalais-irtlantilais-jenkki porukan seurueeseen. Löysimme kivan ravintolan, jossa oli paljon paikallisia. Tarjoilija oli aivan hulvaton ja heitti vitsin toisensa perään. Ruoka oli hyvää, mutta edelleenkin minua harmittaa kun otin jälkiruuaksi jäätelöä, joka oli kaupan muovikipossa. Osa tilasi kakkua, joka oli itse tehtyä hyytelö/juustokakku tyylistä ja kuulemma todella hyvää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti