tiistai 11. marraskuuta 2014

Matka Santiago de Compostelaan: Päivä 12 Burgos - Hornillos del Camino

 Heräilin kuuden aikaan ja kävin alberguen vastapäisessä kahvilassa aamupalalla. Aamun askel oli kevyt ja päässä soi kaksi biisiä I feel good ja These boots are made for walkin. Voitte varmasti kuvitella kuinka paljon asennetta ja vauhtia nämä biisit toivat askeliin. Niin ja olen niin kiitollinen näistä omista bootseistani, jotka palvelivat koko matkan eivätkä edes hiertäneet jalkoja.
Päivän reitti oli suht tasaista ja alettiin lähestyä mesetaa eli tasaista aluetta, jota minä odotin kuin kuuta nousevaa, koska ne ylämäet todella tökkivät. Matkalla oli tietöitä, jotka olivat hieman ilmeisesti muuttaneet reittiä. Paikalla oli rouva, joka ystävällisesti neuvoi meitä oikeaan suuntaan kullekin sopivalla kielellä.
Tietyömaan jälkeen päästiinkin nauttimaan kauniista jokimaisemista. Tarjadoksessa poikkesin kahvilaan ja siellä oli niin hyvännäköisiä tarjottavia, että piti ottaa voileipä mukaan ja nauttia tonnikala empanada paikan päällä. Täyttävää ja herkullista. Nuo eri täytteillä olevat empanadat olivat yksi suosikeistani paikallisissa ruuissa.
 Kuten aina matkoilla on ylä- ja alamäkensä. Niinpä tuon kaiken aamupäivän innostuksen ja ilon jälkeen kroppa alkoi lakkoilla. Ensin kramppaili hiukan vatsaa ja sitten iski niin pyörryttävä olo, ettei auttanut kuin iskeä takapuolensa ojanpenkalle ja ottaa burana ja huilata. Pieni paniikki alkoi iskeä jo iholle, mitä jos en selviäisikään eteenpäin. Perille majapaikkaan olisi vielä matkaa kuutisen kilometriä. Ihanasti ihmiset kysyivät vointiani ja hyvin se siitä sitten hetken kuluttua palautui. Liekö kroppa vaan muistuttanut, että näinkin voi käydä.
 Aika pian sain jatkettua matkaa varjoiselle taukopaikalle saakka, jossa ystävällinen espanjalaisnainen vielä tarjoili minulle manteleita, että jaksaisin paremmin. Hetken levättyäni jatkoin matkaa. Vesikin alkoi olla aika vähissä. Tänä päivänä opin arvostamaan buranaa, vettä, tuulenvirettä ja varjopaikkoja.
Hornillosiin oli tullut uusi albergue Meeting Point ja minä majottauduin sinne. Kiva paikka viihtyisine takapihoineen. Tutustuin taas uusiin ihmisiinkin argentiinalaiseen pariskuntaan ja muutamaan muuhun. Kelloni lasinkin huomasin rikkuneen jossain vaiheessa päivää, mutta se kuitenkin kävi vielä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti