Olen niin toivonut liikuntakärpäsen puremaa, koska olen niitä liikkujia jotka tykkäävät liikkumisesta, mutta se kotikynnys on suurin kynnys liikkumiselle. Nyt kuitenkaan vapaaherrattaren elämää eläessäni en voi väittää etten ehtisi tai jaksaisi, koska liikunnan voin sijoittaa ihan mihin vain haluan. Silti sohva kutsu on monesti houkutteleva.
Tällä viikolla kuitenkin olen saanut liikuttua omalla mittapuullani tosi paljonkin. Muutama lepopäiväkin sinne joukkoon on myöskin mahtunut. Uusia lajejakin on taas tullut valikoimaan. Eilen olin Ryhmäliikunnan ohjaajien peruskurssilla ja se oli ihan mielenkiintoista. Mukana oli jo kokeneita ohjaajiakin ja taatusti suurin osa sellaisia, joilla oli paljon enemmän jumppakokemusta kuin minulla. Minä kun en ole koskaan ollut mikään jumppaaja. Olen taipunut aina paremmin puntin vääntämiseen kuin koreografisiin kuvioihin. No onko se sitten sukuvika, kun on painonnostajien suvusta ja itsekin teininä jonkin aikaa voimannostoa olen harrastanut. Jotenkin helpommin se minulta luontuu ja juuri siksi tuosta kahvakuulailusta taidan niin paljon pitää. Tarpeeksi yksinkertaista minulle.
No takaisin jumppaan. Kurssilla siis harjoiteltiin perusaerobickuvioita ja ihan hauskaahan se oli, vaikka välillä oli ihan pihalla. Mutta näin iän myötä ei sekään enää haittaa, vaikka onkin ihan pihalla. Tänään kävin vielä step aerobic -tunnilla. Elämäni toisella sellaisella. Hiki lensi ja reidet huusi hoosiannaa, mutta hauskaa sekin. Ehkä noista jumpistakin oppii tykkäämään, kun ei ota sitä niin vakavasti.
Jospa tästä siis lähtisi liikunnallisempi elämä käyntiin. Huomenna taas palaudutaan tuttujen ja turvallisten lajien pariin ja sain näistä uusista kokemuksistani taas ideoita mausteiksi omille tunneilleni. Ja tiedä mitä kaikkea ihanaa uutta ensi viikolla tulee kokeiltua. Tänään taidan käydä tekemässä vielä pienen palauttavan kävelylenkin äidin kanssa.
Tässä vielä omasta mielestäni paras tsemppausbiisi treeneihin
Christina Aguilera - Fighter
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti