perjantai 29. elokuuta 2014

Matka Haltille: Päivä 3 Meekojärvi - Pihtsusjärvi

 Matkalla olimme jutelleet useampien ihmisien kanssa Haltille noususta. Alkuperäinen suunnitelmamme oli, että teemme kevyillä repuilla Haltille nousun Haltin majalta. Mutta kun useampi henkilö kertoi huipuuttaneensa Haltit Pihtsusjärveltä käsin ja osalla aikaakin oli mennyt vain seitsemän tuntia, päädyimme samaan ratkaisuun. Eli kolmas päivä olisi kevyt yhdentoista kilometrin vaellus ja siskoni miehelle jäisi aikaa kalastella Pihtsusjärvellä.

Tämä päivä oli putoustenpäivä. Jo heti alkumatkasta oli mahtavia putouksia. Putousten juurella vesi oli aivan turkoosia ja kuohut olivat mahtavat.
 Meekojärven varaustupa ja muutama muu mökki avautuivat eteemme reilun kilometrin taivalluksen jälkeen. Paikka oli hieno ja näin jälikäteen ajatellen tässä olisi voinut olla hyvä teltanpaikka.
 Meekojärveltä matka jatkui jokivartta myöten eteenpäin. Alkumatka oli todella isoa kivirakkaa. Paikoitellen oli laitettu pitkospuitakin kivien päälle. Jyrkänteen reunalla liiteli piekana. Ilmeisesti sillä oli pesä jossain jyrkänteellä.
Matka Pihtsusjärvelle kulki pääosin jokien ja järvien rannoilla. Vuomakasjoessa oli mahtavat putoukset ja samalla kohtaa hiukan haastavampi nousu rannalla. Onneksi paikalla oli kaiteet, joista sai tukea.

 Pihtsuskönkään luona löysimme sopivan paikan ruokatauolle. Ilma oli aika viileä ja olin hyvin tyytyväinen, kun olin ottanut kevyen untuvatakin mukaan. Lämminruoka ja juoma lämmittivät mukavasti. Veden lämpiämistä odotellessa ehti hyvin käydä ottamassa kuvia Pihtsuskönkään kuohuista.
 Matka jatkui Pihtsusjärven rantaa pitkin majalle. Maasto oli kohtuullisen mukavaa ja ennen autiotupaa oli taas joki, jonka ylittäminen vaati hiukan taiteilua. Aikaa reissuun käytimme taas koko päivän noin seitsemisen tuntia ja takki oli taas ihan tyhjä perille päästyämme.
Perillä oli aika viileää ja tuulista. Löimme teltan pystyyn tuvan edustalle. Siitä oli sopiva matka niin tupaan, vessaan kuin hakemaan järvestä vettä. Järven ranta oli tosin niin kivikkoinen, että uimaan emme päässeet. Se hiukan harmitti. Saarijärvi oli edellinen paikka jossa oli päässyt pesulle. No onneksi kosteuspyyheillä saa hiukan hoidettua hygieniahuoltoa.
Siskon mieheni pääsi kalastelemaan ja muutaman kalankin oli saanut, mutta päästänyt irti, kun niin pieniä. Siskoni kanssa kokkailimme ja ihailimme maisemia. Siskoni oli nähnyt upean maakotkan ylilennon rannalla ollessaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti