sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Joutsijärvi

Joutsijärven retkeilyreitti (kartta) sijaitsee Kullaalla. Reitti kiertää ympäri Joutsijärven ja pituutta sille tulee n. 27 kilometriä. Toki halutessaan reittiä voi pidentää kiertämällä Kustaan savupirtin kautta, joka tuo matkaan lisää reilun neljä kilometriä ja poikkeamalla Hiivaniemessä, josta tulee kaksi lisä kilometriä. Itse olen aiemmin kiertänyt perusreitin parikin kertaa ihan päiväretken, kevyellä repulla. Silloinkin aikaa menee reilu kymmenisen tuntia. Maasto on koko reitillä kohtalaisen vaativaa, joten vaelluskengät ovat aika ehdottomat.

Tällä kertaa olin reissussa siskoni ja siskoni miehen kanssa. Alkuperäinen ajatus oli lähteä kokeilemaan rinkan kantoa pitkästä aikaa (valmistautua Karhunkierrokseen) ja yöpyä matkalla ja samalla kierrellä nuo sivureititkin. Painava taakka kuitenkin hidasti yllättävän paljon matkantekoa ja kun sade ilahdutti meitä useampaan kertaan ja minun jalkani olivat aika lopussa toisena päivänä, päätettiin pysyä perusreitillä ja käydä kiertämässä nuo lisämausteet myöhemmin.

Lähdimme liikkeelle Tammen tilan parkkipaikalta ja kiersimme reitin myötäpäivään. Muuraimet kukkivat jo ja tuoksut olivat huumaavia. Linnut sirkuttelivat puissa ja käkikin kukkui aina silloin tällöin.

Ensimmäinen pysähdys oli Pitkäniemessä. Huilasimme hetken ja evästimme hiukan. Ilma oli pilvinen, mutta muuten ihan mukava. Vaatteita piti hiukan vähentää, kun alkoi pukata hikeä pintaan. Matka jatkui mukavassa säässä ja veneylitykset ennen Tuurunkankaan autiotupaa sujuivat ongelmitta. Pari muutakin kulkijaryhmää tapasimme. Tuurunkankaan jälkeen ei sitten muita ihmisiä näkynytkään.
Tuurunkankaan kohdalla mustat pilvet alkoivat nousta järven takaa ja kun nuotio oli saatu sytytettyä niin alkoi ripsottelemaan vettä.
 Makkarat saatiin kuitenkin paistettua ja syömään mentiin sisätiloihin autiotupaan. Siellä odoteltiin sitten hiukan aikaa sateen taukoamista ja sitten jatkettiin matkaa kohti Sisälmystenlahtea. Maasto oli muutenkin haastavaa, mutta etenkin kummankin puolen Sisälmystenlahtea oli tosi kivikkoisia paikkoja. Sateen jälkeen pitkospuutkin olivat aika liukkaita.

Tuurunkankaan autiotupa


Tie on kivinen


Lempikukkiani suopursuja


Sisälmystenlahden autiotuvan ranta







































Kun pääsimme yhdentoista maissa Sisälmystenlahden autiotuvalle, huilasimme hetken ja päätimme, että jäämmekin siihen yöksi emmekä jatka Kustaan savupirtille. Valoahan olisi vielä riittänyt, mutta tyhjä autiotupa ja patjalliset sängyt houkuttivat. Sitten vaan valkea tulisijaan ja leiriä kasaamaan. Uimaan meistä ei illalla jaksanut kuin yksi. Reitin varrella ei oikein ole kunnon uimapaikkoja. Rannat ovat niin kiviset.




Itsellä yö sujui kieriskellessä. Kai päivän rasitus pyöri vielä lihaksissa ja makuupussikin oli ihan liian kuuma lämmitettyyn autiotupaan yläpetille. No kaipa sitä muutama tunti tuli nukuttuakin. Aamulla reippaana ylös ja aamuvenyttelyjen jälkeen kaffeen keittoon. Aamu oli aika harmaa ja aamupalalla istuskellessa muutama pisarakin putosi jo alas saakka.

Yhdeksän maissa saimme kamat kasaan ja jatkoimme matkaa. Muutamaan otteeseen saimme vettä niskaan, mutta välillä paisteli myös aurinko.
Majavien työmaa

Jylhänjoen ylitys

Vaikka matkan varrella ei nyt ihan solkenaan satanut, niin maa ja varvut olivat märkiä. Kyllä sitä taas kerran sai olla tyytyväinen kunnon varusteista. Vaikka päältä vaatteet olivat märät niin sisältä kuivat. Mitä nyt sitten hiukan hikiset kaikestä rämpimisestä.








Kulhaan pysähdyttiin paistamaan vielä viimiset makkarat ja siskoni pulahti uimaan rannan kivikoista välittämättä. Meillä oli hyvä tuuri taas kerran ja pahin sade kuuro sattui laavulla ollessamme, joten säilyimme siitäkin suht kuivin nahoin. Loppumatka sujuikin aika reippaasti. Rekitaipaleenjärvellä pysähdyimme vielä hetkeksi. Muutama kätkökin matkan varrelta poimittiin. Itsellä paikat alkoivat olla niin kipeät, että loppumatka oli aika ankea. Mielikuvaharjoituksilla sain kuitenkin pidettyä pahimmat vaivat syrjemmällä. Toivottavasti tämä harjoitus nyt kuitenkin helpottaa Karhunkierros urakkaa. Ainakin omassa mielessä selveni, mitä tarvii mukaan ja mitä ei.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti