Suruvaippa paistattelemassa päivää. |
Olen runsaan viikon aikana ehtinyt nauttia lähilasten ja läheisten seurasta. Ollut luonnossa ja ihmetellyt sen pieniä ihmeitä. Olen ollut käsityöristeilyllä ystäväni kanssa ja löytänyt siellä sen kaiken läheisyyden ja nuoruudenajan riemun, mitä meillä on aina ollut. Olen ollut sairaalassa. Jännittänyt, pelännyt ja ollut äärettömän kiitollinen, että kaikki menikin paremmin kuin olisin voinut kuvitella. Olen nauttinut äidin ja tyttären seurasta. Olen nauttinut äitini seurasta. Olen matkannut Turkuun ja nauttinut kohtaamisista, NLP:stä, mielikuvamatkoista ja uusista kokemuksista. Olen juonut shamppanjaa. Olen syönyt maukasta ruokaa. Olen nauttinut piknikkiä pitkospuilla ja järven rannassa. Olen ihmetellyt taloja ja sisäpihoja. Olen nauttinut hetkestä. Olen unelmoinut ja toteuttanut unelmiani. Ja mitä kaikkea muuta. Kuvat kertokoot puolestaan.
Nokikanoja meidän rannassa. Lasten kanssa näitä ihmeteltiin. |
Utelias orava Kirjurinluodolla |
Maisemia matkalla Tukholmasta Turkuun |
Hetki shamppanjalle |
NLP -viikonlopun yöpymispaikka |
Iltakuutamo Aurajoenrannalla |
Olen tässä, olen läsnä |
Jos laittaisin blogiini kuvia ihmisistä, täältä löytyisi kuva lapsista metsäretkellä, piknikeistä läheisten kesken, hytisevä ystäväni laivan kannella, omakuva merelle päin sekä lauantai-illan polkupyörähurjastelijat. Mutta koska en niitä tänne laita te voitte kuvitella nuo hetket mielessänne, juuri sellaisina kuin haluatte.
Hmm, sieluni silmin näen nuo kuvat joita et blogiisi liittänyt. Elämä on antanut makuaan! Halauksia sinne ♥
VastaaPoista