Bongasimme Västerön reitin Latu ja Polku lehdestä. Se sijaitsee Vöyrin Maksamaalla. Meille se sopi hyvin lämmittelypatikoinniksi matkalla pohjoiseen. Tietoa reitistä löytyy, kun sitä osaa etsiä mm. Merenkurkun saaristo sivuilta. Siellä on myös hyvä kartta.
Sää ei meitä suunnittelemanamme päivänä oikein suosinut ja taivas tiputteli vettä. Koska ulkoilu on aina vaatetuskysymys, niin tällekin reissulle päätimme kuitenkin lähteä. Parkkerasimme auton Söderskatanille illalla myrskyn pauhatessa. Ajaessamme vettä tuli saavista kaatamalla, ukkonen paukutti päällä ja taivas oli punainen.
Aamulla sää oli jo hiukan rauhoittunut ja pääsimme matkaan tihkusateessa. Suuntasimme ensin kohti Söderskatanin autiotupaa. Polku oli mukavaa kävellä ja ilma oli raikas. Yhden sivupolun päästä löysimme laiturin eli ilmeisesti tänne pääsee myös veneellä patikoimaan. Metsätyypit vaihtuivat polun varrella vehreästä sammaloituneiden lehtipuiden ympäröimästä satumetsästä isojen kuusien kansoittamiin havumetsiin. Siellä oli todella isoja puita.
Autiotupa oli sympaattinen sanomalehdin tapetoiduin seinineen. Pihapiirissä oli tulentekopaikka ja Wc. Rannasta oli kauniit näkymät merelle.
Vesi oli yllättävän korkealla ja paikoitellen polku oli niin veden peitossa, että täytyi hakea kiertoreitti metsän kautta. Sellaisella sivupolulla törmäsimme myös tällaiseen aarteeseen, lakkakääpään. Toki tajusimme mikä se on vasta jälkeenpäin. Ihailimme vain sen kauneutta. Märkyydestä huolimatta seikkailimme myös Jätterholmsbrunnenin sillalle, joka horjuvuudessaan oli jännittävä kokemus.Kelistä ja heikosta evästyksestä johtuen päätimme jatkaa sillalta suoraan autolle. Pysähdyimme toki matkalla ihailemaan Söderskataträskettiä ja pohtimaan kuinka rannalle lahonnut vene oli sinne kulkeutunut. Hieno reitti ja tuo pohjoinen osuuskin pitää joskus tulla patikoimaan. Toivottavasti hieman suotuisammalla säällä.
Jänniä paikkoja olette löytänyt.
VastaaPoista